Navetan katto.
Tänään on pitkin päivää polteltu myös päreitä. Ei omiani kuitenkaan vaan tynnyrissä navetan katon vanhoja päreitä. On sadellut viime päivinä niin uskallettiin poltella.
Päreiden polttamista.
Talomme uudet laudathan ovat pohjamaalissa ja nyt on se hetki kun leguaani parkkeerasi pihaan ja maalaus alkakoon. Ou jee.
Heinäsirkalta tää musta näyttää.
Syystä tai toisesta meinattiin hairahtua maaleissa ja valittiin Tikkurilan Vinha -värikartasta talon harmaata lähellä oleva harmaa, siis eri kuin mitä pohjamaali on. Why, kysyn vaan? Onneks käytiin sitä hakemassa litran pönikkä ja Juha maalasi malliksi sillä pienen palan talon seinää.
Liian vaaleehan se oli jopa kuivuttuaan ja ei kun uurestaan Bauhausiin ja tällä kertaa otettiin se väri, mikä alunperinkin tähän tönöön suunniteltiin ja millä tämä on pohjamaalattu. Ei meinattu muistaa mikä väri se on ja ei kun iPhone Bauhausissa esiin ja kookeloitiin sopivilla hakusanoilla ja päädyttiin tähän mun remonttiblogiin jonne olin maalinumeron kirjannut ylös.
Siitäkin huolimatta valittiin pohjamaalin väri lopulliseksi väriksi vaikka se näyttää vähän sinertävältä jota sen ei olisi pitänyt olla. Mutta ei näitä jaksa vatvoo kukaan määräänsä enempää näitä värejä. Ollaan meinaan vatvottu, että onko liian sinertävä vai ei ja välillä tuntuu, että on ja välillä ei. Tummuus on kuitenkin tärkeä, että tulisi meidän makuun sopiva tummuus.
Mikä se näistä nyt sitten on se oikea.
Hairahdus vasemmalla kuivuneena ja oikea väri oikealla tuoreena. Eikä nyt sinerrä yhtään. Vasemmanpuoleinen taas oli vähän mintunvihreänharmaa.
